Säätiedotus

Täällä sataa jatkuvasti:

a) vettä

b) räntää

c) lunta

d) kaikkia yhtä aikaa

Eipä tule ainakaan koti-ikävä, kun täälläkin on ihana suomalainen kevätsää.

Sunnuntai-infoa

Ajattelin näin sunnuntain ratoksi kirjoittaa lyhyehkön tekstin Saarbrückenista, kaupungista jossa olisi tarkoitus viihtyä vielä kolme kuukautta. Kolmen viikon jälkeen kaupunki on tullut jo melko tutuksi, vaikka monia asioita on tietenkin näkemättä ja kokematta. Tässä pientä nippelitietoa perustuen omiin kokemuksiini (ja vähän Wikipediaan):


"Saarbrücken on Saarlandin osavaltion pääkaupunki lounaisessa Saksassa Saar-joen varrella lähellä Ranskan rajaa. Vuoden 2011 väestönlaskennassa siellä oli 175 853 asukasta."  (kiitos Wikipedia)

> Kaupunki on pinta-alaltaan melko pieni (167,07 km2). Koko keskusta-alueen läpi kävelee noin 1,5 tunnissa (kokemusta on).

> Koska kaupunki sijaitsee aivan Ranskan rajalla, ranskaa kuulee julkisilla paikoilla jatkuvasti. Monet kaupunkilaiset puhuvat sekä ranskaa että saksaa, ja esimerkiksi monet viralliset tekstit, kuten bussipysäkkien infotaulukot, ovat molemmilla kielillä. Viikonloppuisin monet ranskalaiset tulevat rajan yli ostoksille, sillä Saksan puolella on hieman halvempaa. Monille ranskalaisissa pikkukylissä asuville Saarbrücken on myös lähin suuri kaupunki.

> Kaupungissa ei ole (omasta mielestäni) kovinkaan monia nähtävyyksiä. Täällä on monta hienoa kirkkoa, kuten Ludwigskirche sekä Johanneskirche, muutama museo, St. Johann Markt, vanha kaupunki ja sen linna. Kulttuuria onneksi löytyy: täällä on muun muassa monta teatteria ja paljon konsertteja.

Ludwigskirche

> Saarbrückenissa on todella paljon opiskelijoita. Täällä on melko suuri yliopisto, Universität des Saarlandes (oma yliopistoni) sekä ammattikorkeakoulu Hochschule für Technik und Wirtschaft eli HTW. Opiskelijoiden määrä näkyy hyvin kaupungissa - esimerkiksi monissa paikoissa on mahdollista saada esimerkiksi opiskelija-alennusta.

> Saarbrückenin keskustassa on suuri ostoskatu, Bahnhofstraße, jossa on tuhannesti erilaisia liikkeitä, kuten esimerkiksi Primemark, H&M, New Yorker, Starbucks sekä kirjakauppoja ... kaikkea mitä kuvitella saattaa. Ostoskadulla sijaitsee myös suuri ostoskeskus Europa Galerie, paikallinen Sokos / Stockmann eli Galeria Kaufhof sekä jättimäinen tavaratalo Karstadt.

> Ostoskadun lisäksi kaupungissa on paljon paikallisia Prismoja ja muita jättimäisiä kauppaketjuja, sekä esimerkiksi rakentamiseen erikoistuneita ostospaikkoja, kuten Bauhaus ja Tedox. Täällä lähelläni sijaitsee myös yksi melko suuri ostoskeskus Saar Basaar, josta löytyy niin vaatekauppoja kuin supermarketteja.

> Ruokakauppoja löytyy melkein kaikkialta ja niitä on hyvin monia erilaisia - lempikauppani on Netto Market, joka on kaikkein halvin. Muita ovat esimerkiksi Real, Aldi ja tietysti Lidl. Myös pelkkiin bio-tuotteisiin keskittyneitä Bio Markt -kauppoja on monia ympäri kaupunkia.

> Julkinen liikenne toimii hyvin, kuten Saksassa yleensä. Junalla pääsee kätevästi sekä lähialueille että kauemmas ja S-Bahn kulkee keskustan läpi. Useimpiin paikkoihin pitää kuitenkin kulkea bussilla. Omat bussini välillä Eschberg - keskusta ovat 107 sekä 105, jotka kulkevat eri reittejä. Bussilla 107 matka kestää n. 20 minuuttia, bussilla 105 n. puoli tuntia. Bussit kulkevat puolen tunnin välein, mikä on välillä hyvin harmillista. Illemmalla bussit kulkevat tunnin välein ja viimeinen bussi keskustasta lähtee keskiyöllä. Viikonloppuisin bussit kulkevat myös hyvin huonosti, mikä on Helsingin julkiseen liikenteeseen tottuneelle outoa. Esimerkiksi puolen yön jälkeen seuraava bussi kohti kotia kulkee vasta viideltä - tämä ei tosin ole ongelma, jos jaksaa tanssia klubin sulkemisaikaan asti.

> Julkinen liikenne on melko kallista, jos ei omista matkakorttia. Kertalippu on 2,60e, päivälippu 5,70e. Opiskelijat matkustavat onneksi ilmaiseksi, sillä yliopistomaksu kattaa myös julkisen liikenteen. Opiskelijakorttia näyttämällä voi ajella yhden semesterin ajan ympäri kaupunkia mielin määrin.

> Saarbrückenissa on paljon metsää ja luontoa. Asuntolani vieressä on hyvin suuri metsä, jonka läpi pystyisi kävelemään nopeasti yliopistolle - jos ei eksy. Yliopiston reunamilla on myös Wildpark, joka toimii puiston ja eläintarhan sekoituksena. (Tässä voin myös mainita että hyvin lähellä asuntolaani on myös eläintarha, joka tosin suoraan sanottuna vaikuttaa melko ankealta.) Patikoiminen ja luontoretket ovatkin yksi alueen matkailuvalteista.

Sumuinen maisema huoneen ikkunasta

> Sää on ollut huomattavasti erilaisempi kuin oletin. Vaikka huhtikuu on melkein ohi, on täällä silti usein melko kylmä, vain n. 10 astetta. Auringon paistaessa lämpötila tosin kohoaa nopeasti miellyttäviin asteisiin - harmi vain että useimmiten täällä on pilvistä ja harmaata. Tänään satoi myös lunta, eli melkein kuin Suomessa olisi. Toivottavasti sää muuttuu pian keskieurooppalaisemmaksi.

Enempää en pysty näin sunnuntai-zombina kirjoittelemaan. Ensimmäiset kolme viikkoa ovat olleet vasta pieni pintaraapaisu, ehkä parin kuukauden kuluttua tunnen kaupungin paremmin. Kuitenkin jo lyhyen ajan jälkeen tunnen kotiutuneeni tänne jo melko hyvin.

Bis bald!

Ensimmäiset viikot tiivistettynä

Koska asuntoomme saapui wifi vasta eilen, olen joutunut lykkäämään blogin perustamista. Niimpä tiivistän ensimmäiset viikot muutamalla rivillä; totta puhuakseni en muista kaikista päivistä kauheasti mitään, sen verran sumussa ja selviytymis-fiiliksellä olen täällä puuskuttanut eteenpäin. Kaikki on uutta ja erilaista, uusien ihmisten tapaaminen rikasta mutta raskasta ja yliopistolta tulee infoa (vihdoin) joka tuutista. Pää on hieman pyörällä mutta olo on aika hyvä: eiköhän tästä jotain tule.

1.4.

Saavuin Pariisista junalla Saarbrücken Hauptbahnhofille. Olo oli absurdi, kun ajattelin että näissä ympyröissä tulisin pyörimään seuraavat neljä kuukautta, vaikka olo oli kuin turistilla. Ensivaikutelma kaupungista oli pieni ja harmaa mutta viihtyisä. Vuokranantajani oli ystävällisesti jo sähköpostitse infonnut, millä bussilla pääsen asunnolle ja saavuttuani kämpille allekirjoitin vuokrasopimuksen ja tutustuin uuteen asuntooni. 

Myöhemmin tapasin yksi kerrallaan kaikki kolme kämppistäni. Ensiksi tapasin Samiran, joka on saksalainen ja opiskelee psykologiaa samassa yliopistossa kuin minä.

Myöhemmin tapasin myös marokkolaisen Sophien, joka on asunut täällä 1,5vuotta. Hän suorittaa tutkintonsa saksaksi ja puhuu mukavaa saksa-englanti-sekoitusta.

Ehdottomaksi tukipilariksi on osoittautunut puolalainen kämppikseni Martyna, joka on myös Erasmus-vaihtari. Hän opiskelee teknillisessä yliopistossa (HTW) eli olemme eri kampuksilla. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä olemme ehtineet jo ystävystymään kunnolla ja tekemään vaikka mitä.

Asuntola itsessään on karu ja hyvin lähiössä. Meidän asuntomme on ihan ok, yleiset tilat tosin hieman karut. Oma huoneeni on kuitenkin melko viihtyisä: täällä on kaikki tarvittava ja viihdyn oikein hyvin. Parin viikon aikana olen jo ehtinyt tekemään tästä hieman oman näköiseni, mm. seinään teippaamillani postikorteilla. Tärkeintä koko kämpässä on kuitenkin oma wc ja suihku! Se on oikea ylellisyys verrattuna muiden kavereideni asuinoloihin.

2.4.

Kiertelin koko päivän keskustassa ostamassa kaikkea tarpeellista kuten peiton ja tyynyn yms (ensimmäinen yö meni makuupussissa nukkuessa, villapaita tyynynä). Hengailin myös kaksi tuntia paikallisessa Starbucksissa ilmaisen wifin ääressä, sillä minun piti ilmottautua yliopistolle ja hoitaa muitakin asioita. 

3.4.

Täällä on sunnuntaisin kaikki kiinni, mikä pääkaupunkiseutuun tottuneena tuntuu hyvin oudolta. Tunnelma on vetelä mutta omalla tavallaan rento. Menimme Martynan kanssa kahden tunnin kävelylenkille tutustumaan naapurustoomme. Vaikka asuntola sijaitsee lähiössä täällä on kuitenkin ruokakauppa ja eläintarha aivan vieressä: mitä sitä muuta opiskelija kaipaakaan.

4.4.

Sovimme Martynan kanssa tapaavamme keskustassa hänen saksan kurssinsa jälkeen, ja hän otti mukaan pari tuttuaan kurssilta. Bartek on myös Puolasta ja hyvin mukava, paljon matkustanut tyyppi. Tapasin myös Johanin, joka on yllätyksekseni suomalainen. Menimme yhdessä ensimmäisille Saarbrücken-terassikaljoille vanhan kaupungin torin pubiin. Hintataso on täällä aivan eri kuin Suomessa (siitä lisää myöhemmin) ja kalja todella hyvää.

5.4.

Aamulla kävimme hoitamassa virallisia asioita Bartekin ja Martynan kanssa, kun menimme hakemaan health certificate -todistuksemme sekä ilmoittamaan muutostamme Rathausiin. Byrokratia täällä Saksassa tuntuu olevan omaa luokkaansa, mutta loppujen lopuksi aika samalla tasolla Suomen kanssa. 

Ostin myös liput Amsterdamiin, koska halusin mennä tapaamaan Juliaa, joka opiskelee tällä hetkellä Amsterdamissa vaihtarina Helsingistä. Koska saavuin Saarbrückeniin kaksi viikkoa ennen kurssien alkamista, oli minulla hyvä tilaisuus reissata. Tutustuin myös uusiin ihmisiin HTW:stä, kun menin Martynan ja hänen tuttujen kanssa kahville. Kaveripiiri siis laajeni nopeasti.

6.4.

Päivä ei ollut kummoinen; luin Jane Austenia ja valmistauduin reissuun. Illalla kokoonnuimme kavereiden kanssa kämpillemme. Paikalla olivat Abdullah, Johan, Martyna, Bartek, minä sekä osan illasta myös Samira ja Sophie. Pelasimme mm. puolalaista korttipeliä.

7.4.

Lähtö Amsterdamiin! Matka kesti kevyet 7 tuntia, mutta se meni mukavasti sillä bussissa oli wifi ja paljon jalkatilaa. Flixbus on halpa ja hyvä, edestakaiset matkat maksoivat 44e. Saavuin Amsterdamiin klo 23 ja menimme suoraan Julian asunnolle. Julian dormitoria on aivan erilainen kuin minun; siellä asuu n. 20 henkeä ja keittiö, wc ja suihkut ovat kaikki yhteisiä. Tapasin samana iltana hänen kavereitaan paikallisessa aussibaarissa, jossa oli karaokeilta. Olo oli väsynyt mutta onnellinen.

8.4.

Kävelimme paljon, kun Julia näytti minulle Amsterdamia. Matkustaminen on paljon mukavampaa, kun on mahdollisuus olla jonkun "paikallisen" kanssa, joka tietää parhaimmat reitit ja paikat: näin ei tarvitse tuhlata aikaansa turhaan turisteiluun. Kävimme mm. Van Gogh -museossa. Se oli näkemisen arvoinen, mutta kuitenkin mielestäni hieman liian kallis.

9.4.

Söimme, söimme ja söimme. Kävelimme myös paljon, juttelimme ja hengailimme. Päivemmällä Viivi saapui myös Amsterdamiin Pariisista (jossa hän on vaihtarina). Kävimme illemmalla tutustumassa punaisten lyhtyjen alueeseen ja myöhemmin osallistuimme Julian asuntolassa hänen tuttunsa synttäribileisiin.

10.4

Sunnuntai oli rento: hengailimme ja kävimme mm. vinyylimarkkinoilla. Aurinko paistoi ja kevät tuntui hyvältä.

kamulit

11.4.

Päivä meni matkustamiseen. Lähdin aamulla aikasin ja matka kesti taas n. 7,5h. Oli hyvin outoa tulla takaisin Saarbrückeniin eikä Suomeen. Matkan jälkeen menin Bartekin luokse käyttämään wifiä, sillä Martyna ja Johan olivat myös siellä. Katselimme yliopistoliikunnan kursseja joiden ilmottautuminen oli seuraavana päivänä.

12.4.

Ilmottauduimme Martynan kanssa trampoliinikurssille sekä Zumbaan (saa nähdä mitä siitä tulee...). Iltapäivällä minulla oli ensimmäinen Erasmus-infosessio, jossa sain vihdoinkin kovasti kaipaamaani tietoa. Tutustuin myös venäläiseen Nataliaan, joka muutti myös samaan asuntolaan kuin minä.

13.4.

Kävin yliopistolla käyttämässä wifiä ja tekemässä saksan testin kurssia varten. Tasotesti meni mielestäni hyvin huonosti, mutta tulokset saan tietää vasta toukokuussa: siihen asti pitää jännittää, mille kurssille pääsen.

14.4.

Saatuani ilmoituksen, että korttini on valmis, menin hakemaan opiskelijakorttiani. 45 minuutin jonotuksen jälkeen en kuitenkaan saanut sitä, vaan minua käskettiin hakea se seuraavana päivänä aivan eri paikasta. Yliopiston byrokratia ylittää välillä käsityskykyni. Ärsytyksestä toivuttuani menin illemmalla Martynan yliopiston Internationals-ryhmän kanssa ekskursiolle Saarbrückenin (linna)museoon. Pääsimme ilmaiseksi sisälle erikoispäivän vuoksi. Museo oli mielenkiintoinen, mutta suoraan sanottuna en olisi maksanut siitä mitään. Museon jälkeen menimme keskustorilla sijaitsevaan irkkupubiin muutamalle. Tutustuin taas mukaviin tyyppeihin mm. Saksasta, Kreikasta ja Espanjasta. 

15.4

 Perjantai oli rauhallinen päivä. Menin aamulla hakemaan opiskelijakorttiani. Kartenbürossa työskentelevä nainen ei puhunut sanaakaan englantia, mikä on mielestäni hyvin outoa - olethan sentään töissä kansainvälisessä laitoksessa. Ymmärsin kyllä suurimman osan mitä hän minulle saksaksi sanoi, mutten osannut vastata: toivottavasti saksani paranee pian. Onneksi yksi paikalla ollut opiskelija tulkkasi minulle. Nainen kertoi, että opiskelijakorttini postitetaan: olin raivoissani, sillä minut käskettiin tulla hakemaan kortti häneltä. Pienen selvityksen jälkeen kävi kuitenkin ilmi, että opiskelijakorttini on noudettavissa sihteeriltä. Turhautuneena lähdin hakemaan korttiani ja pitkän vääntämisen jälkeen sain sen vihdoin. Nyt minulla on pääsy yliopiston wifiin sekä sähköpostiini yms. Tärkeintä on kuitenkin se, että voin matkustaa opiskelijakortillani ilmaiseksi. Bussikorttimaksu sisältyy yliopiston lukukausimaksuun, mikä sopii opiskelijan budjettiin erinomaisesti.

Käytettyäni jonkin aikaa wifiä yliopistolla palasin takaisin asuntolaan, jonka jälkeen heittäydyimme Martynan kanssa villeiksi: päätimme lähteä Lidliin, sillä kumpikaan meistä ei ollut vielä käynyt saksalaisessa Lidlissä. Lidl on aika samanlainen kuin Suomessa, muutamia tuotteita ja hieman halvempia hintoja lukuunottamatta. Lisäksi se, että ruokakaupoissa myydään koviakin alkoholeja on hyvin erilaista. En haluaisi kuvitellakaan, millaista olisi jos Espoonlahden Lidlissä myytäisiin myös viinaa halvalla: alkkikset ovat jo nyt tarpeeksi sekaisin siellä. Jonot olivat kuitenkin aivan yhtä pitkät kuin Suomessa tai Amsterdamissa; se taitaa olla universaali osa Lidl-kokemusta.

16.4.

 Lähdimme aamulla aikaisin Hauptbahnhofille, sillä menimme Internationals-ryhmän kanssa ekskursiolle Saarlandesin alueen suurimmalle nähtävyydelle, nimeltään "Saarschleisse". Menimme ensin junalla, sitten bussilla ja lopuksi kävelimme. Ilma oli suotuisa ja maisemat todella upeita. Nähtyämme Saarschleiffen patikoimme reilun tunnin verran metsässä: maasto oli haastava mutta maisemat upeita ja fiilis mahtava. Oli mukavaa myös tutustua lisää ihmisiin.

Saarschleife

Illemmalla otimme nokoset ja pyysimme porukkaa tulemaan kellariimme bileisiin. Paikalle saapuikin paljon porukkaa, noin 20. Pelasimme juomapeliä ja juttelimme pitkään, kunnes päätimme lähteä porukalla klubille (vaikka meidän ei ollut kyllä tarkoitus). Klubin nimi on Garage, sisäänpääsy oli huomattavasti halvempi kuin Helsingissä. Garagessa oli iso tanssilattia, musiikki ei ollut liian kovalla ja kaikilla oli todella hauskaa. Ainoa bussimme lähti takaisin klo 4.55, joten olimme takaisin kämpillä hyvin myöhään. Oli absurdia tanssia pitkään, sillä Suomessa on tottunut siihen että paikat menevät viimeistään neljältä kiinni.

17.4.

Rokulipäivä, nukkumista, lukemista ja kännykällä pelaamista. Valmistauduin kurssien ja arjen alkamiseen. 

18.4. 

Kurssit alkoivat! Kaksi viikkoa haahuiltuani opinnot alkoivat vihdoin: tulinhan tänne kuitenkin opiskelemaan. Osa professoreista aloittaa kurssinsa vasta ensi viikolla, joten tällä viikolla minulla oli vielä melko kevyt lukujärjestys.

Ensimmäinen luentoni oli "Introduction to Literature", joka kaikessa yksinkertaisuudessaan on kirjallisuuden peruskurssi. Kolmannen vuoden opiskelijana pidän osallistumistani hieman koomisena, mutta kertaus ei ole koskaan pahitteeksi. On myös hyvä tutustua perusteisiin monista eri näkökulmista.

Myöhemmin osallistuin myös oman laitokseni ("Anglistik") infotilaisuuteen: kaikki tieto mitä voin saada on tärkeää. Illalla menin käymään Johanin luona katsomassa elokuvaa, sillä emme (lupauksista huolimatta) saaneet vieläkään wifiä asuntoomme. Homma toimii kuin Saunalahdella.

19.4.  

Kävin lounaalla kahden ranskalaisen vaihtarin kanssa, joihin tutustuin lauantain bileissä. He opiskelevat molemmat lakia ja ovat hyvin mukavia. Istuimme kampuksen nurmikolla auringonpaisteessa, mikä oli aika autenttinen yliopistokokemus: tätä toivon lisää.

Löysin tieni toiselle kurssilleni nimeltä "Shakespeare's Europe", jossa hyvin innostunut ja mielenkiintoinen professori sai minutkin innostumaan Shakespearesta, vaikkei hänen tuotantonsa ole aiemmin kovastikaan kiehtonut. Juoksin tämän jälkeen suoraan luennolta toiselle, kurssille nimeltä "Jane Austen's 'Pride and Prejudice' film and tv adaptations". Tätä kurssia odotan eniten: professori on hyvin miellyttävä ja innostava ja "Ylpeys ja Ennakkoluulo" yksi lempikirjoistani.

Illalla kuulin ilouutisen: asunnossamme on vihdoin wifi! Skypetin siis vihdoin mahdollisimman monen ihmisen kanssa, katsoin elokuvia ja päädyin valvomaan hyvin myöhään. Hyvä uutinen kuitenkin on, että luentoni ovat vain maanantaisin ja tiistaisin (saksan kurssista en tosin vielä tiedä), joten loppuviikot minulla on aina vapaata.

20.4. Tämä päivä; aika on kulunut hyvin nopeasti. Kävin aamulla juoksemassa, kokkasin ja illalla tapaan ystäviäni. Jonkin verran olen koittanut myös hoitaa kouluhommia. Aurinko paistaa mikä on poikkeuksellista; ilma on ollut aika epävakaista viimeiset pari viikkoa.

Siinä karkea tiivistelmä ensikokemuksistani. Nyt odottelen kunnon arjen alkamista ja asioiden tasaantumista.

The First

Tekstin aloittaminen on aina vaikeinta, joten hyppään varmaan suoraan asiaan;

Heini, 21-vuotias kirjallisuustieteen opiskelija Helsingistä seikkailee kesälukukauden ajan Saksassa, tarkemmin ottaen Saarbrückenissa. Blogissa käsittelen pääsääntöisesti omia kuulumisiani, jotta läheiset tai muuten minusta kiinnostuneet ihmiset tietävät, miten täällä sujuu. Saatan satunnaisesti kertoilla muistakin jutuista, kuten esimerkiksi vegaanielämästä Saarbrückenissa/Saksassa.

Vaikka kirjallisuustieteilijänä tahdon tuottaa korkealaatuista ja rikasta tekstiä, en pysty takaamaan blogin tasoa; omasta tilanteesta riippuen luvassa saattaa olla kaikkea mahdollista esseemäisistä, mielenkiintoisista postauksista muutamaan höpsöttelevään riviin.

Pääasiallisesti kirjoitan tätä blogia kuitenkin itselleni, jotta muistan ensi vuonnakin mitä täällä on oikein tapahtunut.


Tähän loppuun lause, jota olen saanut hokea parin viikon ajan aika monesti:

>> Entschuldigung, ich verstehe nicht >>