Love in Luxembourg

Jermu lähti tänään takaisin Suomeen, joten ajattelin lieventää ikävää kirjoittamalla eilisestä Luxemburgin reissustamme. Kuten edellisessä julkaisussa mainitsin, teimme pienen yhteisen lomareissun Jermun syntymäpäivän kunniaksi.

Tämä viikko on muutoinkin kuin lomaa minulle, sillä normaalista viikostani poiketen minulla oli luentoja vain maanantaina - tiistai oli vapaa professoreiden Wienin matkan ansiosta. Kävin siis maanantaina pyörähtämässä parilla luennolla ja illalla katsoimme Suomi - USA matsin sekä varasimme bussiliput netistä seuraavalle päivälle. Saarbrückenista Luxemburgiin kulkee joka päivä n. tunnin välein edestakaisin suora bussi aamusta iltaan. Yksisuuntainen lippu maksaa yhdeksän euroa, menopaluu 16 euroa. Menopaluulipulla eli Tagesrückfahrkartella on myös oikeutettu käyttämään Luxemburgin julkista liikennettä koko päivän - tätä emme tosin kokeilleet, sillä kuljimme vain kävellen.

Kampus-piknik parhaassa seurassa

Tiistaiaamulla heräsimme järkyttävän aikaisin (06.45) ja lähdimme Saarbrückenin Hauptbahnhofille. Saavuimme bussipysäkille 25 minuuttia ennen bussin lähtöä, mutta noustessamme bussiin kuski pysäytti meidät ovelle. Kehnolla englannillaan hän selitti, ettei voinut hyväksyä matkalippujamme sillä emme olleet printanneet niitä. Kahlattuamme kyseisen bussiyhtiön nettisivut läpi edellisenä iltana emme löytäneet mistään mainintaa siitä, että mobiililiput eivät kelpaa. Ryntäsimme nopeasti juna-aseman infopisteelle kysymään neuvoa, sillä CFL:llä ei tietenkään ole toimipistettä koko kaupungissa. Monista yrityksistä huolimatta emme saaneet lippuja tulostettua missään ennen bussin lähtöä, joten turhautuneina ostimme uudet yksisuuntaiset liput. Menomatka sujui vuorotellen kiroillen ja nukkuen.

iloiset matkustajat

Perille saavuttuamme menimme CFL:n toimistoon, jossa ystävällinen virkailija tulosti meidän paluulippumme. Ongelmallista kyllä lippua ei jostain meille epäselvästä syystä pystynyt tulostamaan varausnumeron avulla, joten jouduin antamaan sähköpostiosoitteeni sekä salasanani virkailijalle, jotta hän pystyi kirjautumaan tililleni ja tulostamaan lipun sitä kautta.

Selvittyämme aamun hankaluuksista lähdimme kävelemään kohti keskustaa. Sää Luxemburgissa oli vaihteleva - välillä satoi vähän, välillä runsaasti, välillä oli vain pilvistä ja seuraavaksi aurinko paistoi. Ilma oli kuitenkin koko ajan miellyttävän lämmin, juuri sopiva kaupunkireissulle. Kierreltyämme hetken katuja Luxemburgin Musée National d'Histoire et d'Art tarjosi meille suojan sateelta. Sisäänpääsy oli kaikille ilmainen pysyviin näyttelyihin sekä vaihteleviin näyttelyihin opiskelijoilta sekä alle 26-vuotiailta. Museo oli mielenkiintoinen yhdistelmä perinteistä arkeologiaa sekä perinteistä että modernia maalaustaidetta. Yhdysvaltalaisen H.G. Hannan maalaustaidetta esittelevä näyttely sekä Kylmä sota -näyttely olivat ehdottomia suosikkejani.


Museon jälkeen kävimme mm. Monument du Souvenier:illa, paikallisessa Notre Damen katedraalissa, kansalliskirjastossa sekä Palais Grand Ducalilla. Lisäksi kiertelimme päämäärättömästi ympäri keskustaa ihastellen upeaa arkkitehtuuria sekä pieniä mielenkiintoisia kahviloita ja ravintoloita. Kävimme myös kolmessa eri ruokakaupassa - on aina mielenkiintoista nähdä, miltä paikallisten arki näyttää!

Monument du Souvenir

Se toinen Notre Dame

Olimme jo etukäteen etsineet sopivan ravintolan Luxemburgista, ja päädyimme Place Guillame II:lla sijaitsevaan Beet -kasvisravintolaan. Tarjolla oli erilaisia keittoja ja salaatteja sekä falafeleja ja hampurilaisia. Jermu tilasi rapean vegehampparin kun taas itse valitsin vegaanisen avocadohampurilaisen. Annokseen kuuluivat myös homemade fries. salaatti että kastike (valitsin vegaanista majoneesia <3). Hinta oli kohtuullinen, henkilökunta ihanaa, ruoka todella hyvää ja sijainti mahtava - pitkästä aikaa hyvä ravintolakokemus.

Luxemburgissa riittää varmasti nähtävää moneksi päiväksi, etenkin jos lähtee pääkaupungin ulkopuolelle: yksi päivä keskustassa oli kuitenkin juuri sopivan pituinen pienelle yhteiselle lomareissulle.

Näistä fiiliksistä on hyvä jatkaa opiskelua, eli James Bondin stremausta. On opiskelu välillä hauskaakin!