Das Studium

Tämä viikko on sujunut mukavissa merkeissä opiskellen, elokuvia katsellen sekä biljardia pelaten. Eilen kävimme porukalla Homburgissa Funparkissa, jossa kiipeilimme puissa, seikkailimme köysiradoilla ja nautimme auringosta. Illalla pyörähdimme karaokessa ja ihastelimme ukkosta. Tänään tarkoituksena on opiskella lisää (sillä ensi viikoksi pitäisi saada viimeisteltyä 650 sivuinen Jane Eyre) ja illalla käydä pyörimässä paikallisessa Wildparkissa, jossa voi patikoida sekä katsella eläimiä. Huomenna lähdemme kaveriporukalla päivämatkalle Trieriin.

________________

Kun pakolliset kuulumiset on kerrottu, voinkin alkaa kirjoittamaan tämän postauksen aiheesta eli opiskelusta. Vaikka monesti vaikuttaa, etten opiskele täällä ollenkaan, riittää tekemistä kuitenkin ihan tarpeeksi. Jotta Kela pysyy tyytyväisenä ja kandidaatiksi valmistuminen aikataulussa, pitää opintopisteitä kerätä vähintään 20 tältä semesteriltä.

Jotta saisin tarpeeksi noppia, valitsin kuusi kurssia tälle lukukaudelle. Lukujärjestysjumalat olivat suotuisia, sillä sain ongelmitta mahdutettua kaikki luennot maanantaille ja tiistaille; loppuviikko minulla onkin sitten aina vapaata! Vaikka maanantait olen 12-18 ja tiistait 10-18 yliopistolla, ovat loppuviikon vapaat kuitenkin sen arvoista.

Tässä kohtaa mainitsen lyhyesti kursseistani. Vaikka pääaineeni on yleinen kirjallisuustiede, opiskelen täällä Universität des Saarlandes:issa kuitenkin brittiläistä kirjallisuutta, sillä sen opetus on englanniksi. Opetus on omalla laitoksellani huipputasoista; professorit ovat todella päteviä, luennot ovat hyvin mielenkiintoisia ja työmäärä vastaa hyvin kursseista saatuja opintopisteitä. Viime viikolla laitoksemme johtaja mainitsikin, että yliopistomme englannin osasto on noussut valtion ranking-listalla ylöspäin.

Maanantait aloitan "Introduction to Literature" -kurssilla, joka nimensä mukaisesti on siis johdatus kirjallisuuteen. Kolmannen vuoden opiskelijana kurssi tuntuu välillä liiankin peruspullalta, mutta on mielenkiintoista kerrata asioita joita on opiskellut viimeksi kolme vuotta sitten (kuten esimerkiksi jambi tai trokee). Kurssi koostuu luennoista, ja osallistujia on n. 50. Lopussa on tentti, jonka suoritettuaan saa 4 ECTS-pistettä eli opintopistettä.

Suoraan intro-kurssin luentojen jälkeen alkaa "Cold-War Europe in British Novels and Films", jossa keskustelemme kylmän sodan vaikutuksesta brittiläiseen kirjallisuuteen ja elokuviin. Esimerkkikirjoina tällä luennolla käsittelemme Ian Flemingin James Bond romaania "From Russia with Love" sekä John le Carrén "The Spy Who Came in from the Cold".  Kirjojen lisäksi katsomme molemmista kirjoista tehdyt elokuvat. Kurssi on "Proseminar", mikä tarkoittaa että osallistujia on vain n. 30 ja kurssilla keskustellaan paljon. Lopussa pitää kirjoittaa valitsemastaan aiheestaan "Hausarbeit" eli essee. Tekstin pituudesta riippuu, montako opintopistettä kurssista saa.

Viimeisenä maanantaisin minulla on "Konversation I" -kurssi, jossa opiskelemme keskustelua saksaksi. Kaikki opetus on saksaksi ja opettajan englannin taso onkin suoraan sanottuna epäilyttävän heikkoa. Tämä sopii kuitenkin hyvin, sillä kieltä on vaikeaa opiskella vain kerran viikossa: tästä syystä on hyvä että se on intensiivistä. Kurssilla keskustelemme pienissä ryhmissä erilaisista asioista (kuten tällä viikolla elämästä kuoleman jälkeen sekä miesten ja naisten tasa-arvosta?? = opiskelijoiden saksan taso ja aiheiden vaativuus eivät oikein kohtaa) ja lopussa odottaa suullinen koe. Kurssin läpäistyään saa 3 opintopistettä.

Tiistaisin päivä alkaa "Wild Things: Europe in the Nineteenth-Century British Fiction" -kurssilla. Kurssilla käsittelemme 1800-luvun brittiläisiä klassikkokirjoja sekä katsomme satunnaisesti niistä tehtyjä adaptaatioita. Kurssille pitää lukea hyvin paljon: lukulistalla on mm. Jane Austenin "Persuasion", Charlotte Brontën "Jane Eyre" sekä Charles Dickensin "Tale of Two Cities". Lisäksi luemme kappaleita Arthur Conan Doylen "Sherlock Holmes"-romaaneista. Kurssi on "Hauptseminar" eli suunnattu jo maisterivaiheen opiskelijoille. Luennoilla keskustellaan paljon ja kurssin lopussa kirjoitetaan "Hausarbeit". Tässäkin tapauksessa esseen pituus määrittää saadut opintopisteet: kaikesta voi keskustella professoreiden kanssa. Tässä on suuri ero Helsingin yliopistoo, sillä vaikka monista asioista voi neuvotella, ovat mm. opintopisteet ja kurssivaatimukset jo ennalta määrättyjä.

Luennon jälkeen minulla on kahden tunnin tauko, jolloin opiskelen sekä käyn useimmiten syömässä lakia opiskelevien ystävieni kanssa.

Lounaan jälkeen suuntaan "Shakespeare's Europe - Europe's Shakespeare" -kurssin luennoille. Tämäkin on massaluento ja osallistujia on n. 60. Käsittelemme lähestulkoon kaikkia Shakespearen näytelmiä, niiden sekä Shakespearen suhdetta Eurooppaan - ja toisin päin. Kurssin lopussa on tentti, jonka suoritettua saa 4 opintopistettä.

Päivän viimeinen luento on ylivoimainen lempparini: "Jane Austen's Pride and Prejudice (1813) and its TV and Film Adaptations" -kurssi on yliopiston parasta antia. Kurssillä käsittelemme Ylpeyttä ja Ennakkoluuloa, siitä tehtyjä adaptaatioita (esimerkiksi BBC:n versio vuodelta 1995 sekä Bridget Jones -elokuvaa). Kurssia varten piti luonnollisesti lukea kyseinen romaani sekä katsoa kyseiset adaptaatiot. Tämänkaltainen "Proseminar" omistettuna vain yhdelle kirjalle olisi melkolailla mahdotonta kuvitella Helsinkiin, sillä meidän kurssimme ovat yleensä laajempia. On kuitenkin hyvin mielenkiintoista käyttää kunnolla aikaa yhden asian analysointiin. Kurssin lopussa kirjoitetaan "Term paper", joka määrittää opintopisteiden määrän. Ilman esseetä kurssista voi kuitenkin saada 3 opintopistettä.

_____________

Yleisesti opiskelusta puhuttaessa on hyvä mainita muutamia asioita:

- Matkat yliopistolle ja takaisin asunnolle ovat oma juttunsa. Julkinen liikenne täällä on ihan ok, mutta busseja kulkee vain puolen tunnin välein ja yliopistolle mennessä minun pitää vaihtaa bussia; jos ensimmäinen bussi on myöhässä, on vaihdon missaamisen mahdollisuus suuri. Usein kuitenkin yliopistolle mentäessä kaikki sujuu moitteettomasti, takaisin tuleminen onkin sitten asia erikseen. On käsittämätöntä, että vaikka opiskelijoiden tiedetään käyttävän paljon julkista liikennettä (sillä se on opiskelijoille ilmaista, mistä iso plussa!), ja että yliopistolta tulee kyytiin järkyttävä määrä porukkaa,  busseja kulkee silti harmillisen harvoin. Lopputuloksena on tajuttoman ahtaat bussit ja vaihto-yhteyksien missaaminen. Tämän vuoksi olen hyvin tyytyväinen, että joudun käymään kampuksella vain kaksi kertaa viikossa.

- Itse kampus on miellyttävä - alueella on paljon vihreää ja rakennukset ovat siistejä. Vaikka kampuksella on remontteja kesken, eivät ne pääasiallisesti vaikuta alueen viihtyisyyteen. Alue on melko iso ja siellä on paljon kaikkea: Mensa (opiskelijaravintola), kahviloita, ravintolabaari, liikuntatilat yms.

Omat luentoni ovat pääsääntöisesti rakennukssa C5.3.

- Yliopisto järjestää yhteistyössä HTW:n (tekninen yliopisto / ammattikorkeakoulu, missä suurin osa kavereistani opiskelee) paljon liikuntamahdollisuuksia. Kursseja löytyy niin kiipeilystä tanssiin, joista osa on ilmaisia ja osa maksullisia. Kämppikseni kanssa ilmottauduimme trampoliinikurssille sekä Zumbaan, sillä ne olivat maksuttomia ja vapaita kaikille. Kurssit ovat olleet hyvin mukavia ja monipuolisia!

 - Omaksi häpeäkseni on myönnettävä, etten ole vielä kertaakaan käynyt kampuksen kirjastoissa (kirjallisuudenopiskelijalle tämä on hirveää!). Kirjastoja on ripoteltu ympäri kampusta riippuen laitoksesta, joten kaikkien alojen teokset eivät löydy samasta paikasta. Kaupunginkirjastossa olen kuitenkin käynyt jo pyörähtämässä keskustassa ja se on hyvin viihtyisä.


Tässähän riittää tekstiä taas hetkeksi!